Karjalan matka 2013

Karjalan matka alkoi Porista bussilla. Ari Mattila toimi kuskina ja Harri Kekki matkanjohtajana. Matkareitillä Pori-Tampere-Lahti-Lappeenranta keräiltiin eri suunnista tulevat matkalaiset kyytiin.

Rajalla muita matkalaisia oli vähän ja tullimuodollisuudet sujuivat hyvin kunnes Venäjän tullin säteilymittari ulvahti päälle. Hälytys johtui siitä että yhdellä matkalaisellamme oli tehty edellisviikolla radiologinen tutkimus ja vielä oli jäljellä hieman säteilyjäämää. Asiasta olisi pitänyt olla kirjallinen selvitys, mutta ongelma sitten ratkaistiin siten että kirjoitettiin sopiva dokumentti, joka allekirjoitettiin asianomaisen toimesta ja byrokratia sai tarvitsemansa paperin ja kaikki oli hyvin. Tulomatkalla sitten hälytyksen jälkeen selvittiin nopeasti kun voitiin todeta että teillähän on jo dokumentti ja sehän myös löytyi nopeasti.

Ensimmäinen pysäkki oli Horoskooppipuisto Mannerheimlinjan räjäytetyn bunkkerin vieressä. Siellä poikettiin myös sikäläiseen Alkoon eli ”Sergein Ladan” takakontista löytyi melkein mitä tahansa juomia. Ostokset tehtiin ja ostosten laatua piti myös testata heti paikan päällä. Matka jatkui kohden Käkisalmea, missä pysähdyttiin Käkisalmen linnalle, tutustuttiin linna-alueeseen, keitettiin kahvit ja nautittiin välipalat. Sitten tehtiin Käkisalmen kaupunkikierros ja suunnattiin Käkisalmen kaakkoispuolelle majoituspaikalle.

Majoitus oli varattu Laatokan rannalla vähän matkan päässä Käkisalmesta olevasta Captain Morgan Hotellista. Hotelli oli siisti ja melko hyvätasoinen. Iltaruokailussa oli hieman ongelmia erikoistoiveiden ja juomien kanssa kun yhteistä kieltä ei tahtonut löytyä nuoren palvelushenkilöstön kanssa. Muuten kaikki tuntuivat olevan ystävällisiä ja hymyilivät paljon, mutta eivät vain olleet tottuneet palvelemaan länsimaisia turisteja.

Seuraavana päivänä matka suuntautui  Hiitolaan päin. Menomatkalla poikettiin myös Käkisalmen asemalle etsimään ”taksia”, joka veisi joitakin matkalaisia syrjäisemmille kyläteille. Sitten jatkettiin matkaa Hiitolaan, ihailtiin maisemia ja pysähdyttiin Hiitolan hautuumaalle osoittamaan kunnioitustamme menneille sukupolville. Sitten jatkettiin Linnavuorelle, missä pidettiin kahvitauko ja innokkaimmat matkalaiset kiipesivät Linnavuoren huipulle ihailemaan maisemia Hiitolan ja Raivattalanjärven kylämaiseman suuntaan.

Linnavuorelta matka jatkui Kokkolanjoen yli Tiurulaan, missä vallattiin isien maita iskemällä  keppi maahan ja Suomen lippu liehumaan tontille. Tiurulasta jatkettiin Kilpolan saaren suuntaan. Tie alkoi käydä bussille ahtaaksi ja kuskimme Ari antoi taidonnäytteen kääntämällä bussin melkein paikallaan pyörät aivan ojan reunalla. Hieman takaisinpäin tultua pysähdyimme Uitonsaaren sillan pieleen ja ihailimme komeita Laatokan rantamaisemia, seurasimme paikallisten kalastustouhuja ja keitimme taas kahvit. Paluumatka suoritettiin pienempiä teitä Kaukolan ja Räisälän kautta hotellille. Mutkaiset hiekkatiet saivat reissussa joidenkin tasapainon horjumaan ja Pekan jutut kevensivät tunnelmaa. Loppumatka sujui sitten nopeasti osan matkalaisista jo torkkuessa ilta-ateriaa odotellessa.

Seuraavana päivänä suuntasimme Pietariin ja Musakassakin käytiin matkan varrella ja yritettiin tavata Anttia, mutta hän ei ollut paikalla. Tiet paranivat merkittävästi ja Pietaria lähestyessä vauraus selvästi lisääntyi, näkyi suuria omakotitaloja, kerrostaloja ja suuria nykyaikaisia ostoskeskuksia ja yhteen niistä myös poikkesimme. Viikonloppuna liikenne Pietarissa oli kohtuullista, mutta aikaa Pietarin nähtävyyksien katselemiseen oli aivan liian vähän. Pietarista suuntasimme Terijoelle, missä teimme kaupunkikierroksen ja suuntasimme sitten viimeiseen matkamme hotelliin. Hotelli oli iso ja täynnä vanhaa neukkuhenkeä vaikka taso oli kohtuullinen ja asiatkin ruokailuja myöten sujuivat hyvin systemaattisesti. Passien keräily ja luovutus sujui jo rutiinilla.

Terijoelta matka jatkui kaunista rantatietä Koivistoon, Johannekseen ja Uuraan saaren ohittaen Viipuriin. Koiviston kirkolla korkattiin kuohuviinipullot ja juhlistettiin Harrin syntymäpäivää. Viipurissa parkkeerasimme Kauppahallin torin reunaan. Pakollisen Kauppahallin käynnin, pyöreän tornin, Viipurin linnan ihailun ja torikauppiaitten sitkeitten ostoneuvottelujen jälkeen suuntasimme sitten Suomeen. Rajamuodollisuudet sujuivat ripeästi ja Venäjän muodollisuuksien jälkeen odotti matkan viimeinen stoppi eli Tax Free. Ostosten jälkeen matka jatkui Suomen puolelle ja matkalaisia jätettiin haluamilleen poistumispaikoille lopulliselle kotitaipaleelleen. Home sweet home, mutta matka oli hieno ja päässä jyskytti jo kysymys: Milloin päästään taas uudestaan Karjalaan?!

 

Sukuseuran Karjalan matkan kuvat vuodelta 2013: